Eniten ärsyttää...

• Oma saamattomuus. Miten on voinut koko päivä kulua nukkuen, netissä ja tv:n parissa. Piti siivota, tehdä koulujuttuja yms. Miten ihminen voi olla näin laiska? Ja kuinka paljon päiväunia sitä voi päivässä tarvita, kun nukkuu 9h yöunet? Kävin tunnin verran valmentamassa ja se oli ainoa saavutukseni tänään.
  
• Ohareita tekevät kaverit. Jos sovitaan jotain, niin pidetään siitä sitten kiinni. Vielä nolompaa, kun ei ole kaverilla edes pokkaa laittaa tekstaria ettei jaksa/halua tms. Siinä sitä sitten odotellaan koko ilta vastausta puheluihin ja tekstareihin eikä toisesta kuulu mitään. Ja tähän liittyy ärsytys siitä, että odottelun takia missaa toiset bileet.
• Kaverit, jotka hehkuttaa tulevia bileitä porukassa, jossa kaikki eivät ole saaneet kutsua niihin. Tosi ajattelematonta käytöstä ja yritän aina vaihtaa puheenaihetta, jos huomaan tällaisen tilanteen. Samaan sarjaan kuuluu ihmiset, jotka vaikka juhannuksena hehkuttaa, kuinka kivaa edellisenä vuonna on ollut samassa paikassa. Voisiko keskittyä nykyhetkeen?
• Huomata bussipysäkillä, että kengässä on reikä ja taivaalta sataa vettä/räntää.
• Ihmiset, jotka soittelee kesken mun päiväunia. Exä soitti tänään vain 3 kertaa kahden tunnin päikkäreiden aikana.
  
• Turhat koulutukset. Vietin koko lauantain koulutuksessa, jossa ei opittu yhtään mitään. Aamusta tehtiin kolmessa ryhmässä ryhmätyöt ja sen jälkeen kierrettiin neljä kierrosta, niin että joku aina selitti, mitä siinä ryhmässä oli pohdittu (eli joku pisteistä käytiin kahteen kertaan). Sitten ryhmätyöt käsiteltiin vielä yhdessä. Ja se oli koko päivän anti. Olisin voinut kotonakin keksiä alkuperäisestä aiheesta kolme asiaa ja miettiä mitä niistä tulee itselle mieleen. Argh, ja tämän takia en saanut nukkua aamulla pitkään.
  

PS. Lauantaina tuli viesti varapoikaystävältä, jossa selitti olleensa kilometrien päässä kännykästään, eikä siksi voinut vastata. Tänään juteltiin fb:ssä. Kutsui itseään korvikkeeksi. Ehkä munkin täytyy käyttää sitä nimeä.